Kelan kuntoutukset
Järjestämme vuosittain monipuolisen valikoiman Kelan kuntoutuskursseja. Kurssit toteutetaan laitos- tai avojaksoina tai niiden yhdistelminä.
Järjestämme Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, alle 65-vuotiaiden aikuisten vaikeavammaisten lääkinnällistä sekä harkinnanvaraista kuntoutusta, harkinnanvaraista yksilöllistä laitoskuntoutusta ja avokuntoutusta.
Hae mukaan Kelan kuntoutuskurssille
Kun tarvitset kuntoutusta, ole yhteydessä sinua hoitavaan lääkäriin. Lääkäri laatii lausunnon kuntoutustarpeesta (B-lausunto).
Löydät ajantasaiset tiedot ja tarkemmat kuvaukset Hyvinvointi Sampossa järjestettävistä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista Kelan sivuilta. Kirjoita sanahaku-kenttään ”Hyvinvointi Sampo”.
Voit kysyä kursseista myös Kelasta tai soittaa meille toimitusjohtaja Jussi Komulaiselle,
puh. 040 849 1406.
Kun itsellesi sopiva kurssi on löytynyt, täytä Kelan kuntoutushakemus. Saat myönteisen päätöksen Kelalta postitse, ja me lähetämme sinulle kutsun ja ohjeet hyvissä ajoin ennen kuntoutuksen alkamista.
Liikehäiriösairauksien liitosta saat ajan tasalla olevaa tieto kuntoutuskursseista ja niihin liittyvistä asioista.
Liikehäiriösairauksienliitto ry
Käsityöläiskatu 4 A 3. krs
20100 Turku
vaihde 02 2740 400
sähköposti: info(at)liikehairio.fi
Keskustoimisto on avoinna ti-to klo 10-15
Puhelinvaihde avoinna maanantaista torstaihin klo 10–11 ja 12-15. Perjantaisin vaihteemme on suljettu,
Tietoa saa myös yhdistyksen puhelimesta 044 796 9961.
KUNTOUTUSASIAA
Alla olevalla linkillä pääset Liikehäiriösairauksien liiton sivuille, mistä on mahdollista hakea kuntoutus kursseja ja katsella liiton muita palveluita.
https://www.liikehairio.fi
KELAn tukemia kuntoutuskursseja löydät alla olevasta osoitteesta.
https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit
Auenneelta sivulta löytyy alla oleva teksti. Klikkaa siinä olevaa sinistä sanaa, Kuntoutuskurssihausta, niin pääset valitsemaan kursseja.
Tutustu kursseihin
Kurssit on listattu valikkoon sairausryhmittäin aakkosjärjestyksessä. Kurssisivuilta löydät kurssien tiedot, kohderyhmät ja hakuohjeet sekä infolehtiset. Kuntoutuskurssihausta voit katsoa, milloin kursseja järjestetään. Kuntoutuskurssihaussa on ilmoitettu, mitä kursseja järjestetään myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille.
Vuoden 2023 MTHL:n Vertaislomien haku on auki!
Kaikki lomakohteet ja suorat linkit hakulomakkeisiin löydät täältä:
https://mtlh.fi/lomatarjonta/vertaisryhmille/lomat-jarjestoittain/liikehairiosairauksen-liitto-ry/
Lomat on suunnattu liikehäiriösairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen/perheille sekä omaishoitajille. Lomat tarjoavat mahdollisuuden virkistykselle, vertaisten tuelle ja tiedolle sekä yhteisöllisyyden kokemisen. Lomajaksoilla yhteyshenkilönä toimii Liikehäiriösairauksien liiton perehdyttämä vertaisohjaaja. Vertaislomat ovat hinnaltaan edullisia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n (MTLH) yhteistyössä Liikehäiriösairauksien liiton kanssa järjestämiä ja STEAn tukemia 5 vuorokauden mittaisia lomajaksoja.
_____________________________________________________
Iltasanomat 3.3.2023
Parkinsonin taudin uudesta hoidosta saatiin erittäin lupaavia tuloksia – potilaiden oireet lievittyivät merkittävästi
Aivojen ultraäänihoito voi tulevaisuudessa auttaa monia Parkinson-potilaita
PARKINSONIN tautia sairastavien oireet lievittyvät merkittävästi uuden aivojen ultraäänihoidon avulla, tuore tutkimus osoittaa. Hoito ei vaadi leikkausta eikä nukutusta. Tulokset julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä.
Hoidossa käytetään erittäin tarkkaa ultraäänimenetelmää, jolla poltetaan ei-tahdonalaisiin liikkeisiin vaikuttavia hermosolurykelmiä aivojen linssitumakkeen mediaalisessa osassa (globus pallidus). Magneettikuvantamisen avulla lääkärit voivat ohjata ultraääntä koko toimenpiteen ajan.
Tutkimukseen osallistui 87 Parkinson-potilasta, joista 65 satunnaistettiin ultraäänihoitoon ja loput sai lumehoitoa. Potilaat eivät olleet saaneet riittävää apua Parkinson-lääkkeistä.
Jopa 70 prosentilla potilaista vapina, kävelyvaikeudet ja lihasjäykkyys vähenivät huomattavasti yhden ultraäänihoidon jälkeen. Lumeryhmäläisistä 30 prosenttia koki oireidensa lievittyneen. Hoitoon liittyi jonkin verran lieviä haittavaikutuksia, kuten pääkipua, huimausta, puheen sammaltamista, kävelyvaikeuksia ja pahoinvointia, mutta ne paranivat muutamassa päivässä tai viikossa.
Hyödyt nähtiin kolmen kuukauden kuluttua tehdyissä seurantatutkimuksissa ja kahdella kolmanneksella vielä vuoden kuluttua. Tutkijat aikovat seurata potilaita viiden vuoden ajan, jotta hoidon pitkäaikaisvaikutukset selviävät.
Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkitykset ja osalla myös aivoihin asennettava sähköstimulaattori hillitsevät oireita. Nyt kehitetty ultraäänihoito ei sekään paranna sairautta, mutta jos se osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi myös lisätutkimuksissa, hoito voi tulevaisuudessa auttaa monia Parkinson-potilaita.
Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa muun muassa lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Parkinsonin tautia sairastaa noin 16 000 suomalaista.
Aivojen ultraäänihoito ei vaadi leikkausta eikä nukutusta.
Sairaus, jossa on erityinen piirre – nämä oireet saattavat ennakoida Parkinsonin tautia jo vuosia ennen sairastumista
Parkinsonin tauti on yleisempää miehillä kuin naisilla.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä hermoston rappeumasairaus, joka aiheuttaa liikehäiriöitä.
PARKINSONIN tauti yleistyy vauhdilla.
– Hyvin moni tuntee jo jonkun, joka sairastaa. Potilaita on tällä hetkellä noin 15 000, ja tulevina vuosina ylittyy 20 000 potilaan määrä, kertoi neurologian erikoislääkäri, dosentti Valtteri Kaasinen Turun yliopistosta aiemmassa jutussamme.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä hermoston rappeumasairaus, joka aiheuttaa liikehäiriöitä. Sen kolme pääoiretta ovat lepovapina, lihasjäykkyys ja liikkeiden hidastuminen.
Osa potilaista menettää sairauden vuoksi liikuntakykynsä, ja osalle saattaa ilmaantua myös esimerkiksi muistihäiriöitä. Tauti on miehillä yleisempi kuin naisilla.
Ennakko-oireet vaikuttavat olevan yhteydessä taudin syntyyn
Parkinsonin taudin yleistyminen johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä – ikä on yksi keskeisimmistä riskitekijöistä. Sairaus alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä, mutta joskus se voi alkaa jo varhemmin. Tauti on usein perinnöllinen niillä, joilla se alkaa jo 30–40-vuotiaana.
– Samalla tavoin kuin nivelrikko on rappeumasairaus nivelissä, Parkinsonin tauti on aivojen rappeumasairaus, joka lisääntyy merkittävästi 65 ikävuoden jälkeen, Kaasinen sanoi.
Erityinen piirre Parkinsonin taudissa on, että tietyt merkit saattavat ennakoida tautia jo vuosia ennen sairastumista.
Parkinsonin tautia ennakoivia oireita voivat olla:
■ Unihäiriöt
■ Hajuaistin menetys
■ Ummetus
■ Värinäön heikentyminen
■ Vaikea päiväväsymys
■ Kivut
■ Masennus
Tiettävästi voimakkaimmin Parkinsonin taudin riskiä lisää unihäiriö, josta käytetään nimitystä vilkeunen aikainen käytöshäiriö.
– Käytännössä tämä ilmenee niin, että kun normaalisti ihmisen nukkuessa vain hänen silmänsä liikkuvat luomien alla, unihäiriö saa elämään unet hyvin motorisesti niin, että kädet ja jalat heiluvat, ja tyynyt ja peitot lentävät lattialle, dosentti kertoi.
Toinen ennakko-oire on hajuaistin katoaminen.
– Potilaat kuvaavat usein, että heidän hajuaistinsa oli heikentynyt jo vuosia aikaisemmin ennen kuin Parkinson-oireet alkoivat, ja ilmiö on todettu myös tutkimuksissa.
Kolmas yleinen Parkinsonia ennakoiva oire on ummetus.
– Vaiva on hyvin tavallinen muutenkin etenkin iäkkäämmillä, Kaasinen huomauttaa.
Hänen mukaansa kokonaisuus ratkaisee.
– Yksittäinen asia ei vielä nosta riskiä huomattavasti, vaan riskikertymällä on merkitystä.
– Jos esimerkiksi suvussa on paljon Parkinsonin tautia sairastavia, olet mies ja iäkäs ja sinulla vilkeunen aikainen käytöshäiriö ja sen lisäksi muitakin ennakko-oireita, niin tällaisella kombinaatiolla Parkinsonin taudin riski alkaa olla jo aika suuri.
VARSINAINEN sairaus alkaa tyypillisesti toispuoleisella liikehäiriöllä tai jäykkyydellä, joka ilmaantuu vaivihkaa, usein yläraajaan.
Yleisin sairauden ensioire on toisen käden vapina, joka tulee esiin, kun käsi on vaikkapa tv:tä katsoessa levossa käsinojalla tai sylissä.
– Usein käy myös niin, että puoliso huomaa kävelylenkillä, että Parkinsonin tautiin sairastuneella ei käsi enää heilu normaaliin tapaan kävelyn rytmissä.
Liikkeiden hidastuminen näkyy esimerkiksi tuolilta nousun vaikeutena, lisäksi kävelemään lähtö on verkkaista ja askeleet lyhyitä. Lihastoiminnan hidastuminen näkyy usein myös kasvojen ilmeettömyytenä ja käsialan pienentymisenä. Puhekin voi muuttua monotoniseksi.
Neurology-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ennakoivat oireet ovat harvinaisempia henkilöillä, jotka syövät terveellisesti ja kasvispainotteisesti.
Tutkimuksen perusteella runsaasti kasviksia, pähkinöitä, palkokasveja ja vähänlaisesti punaista lihaa syöville kasaantuu Parkinson tautiin viittaavia oireita noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin epäterveellisempää ruokavaliota noudattaville.
Tutkijat kuitenkin huomauttivat, etteivät kaikki edeltäviä oireita potevat välttämättä sairastu Parkinsonin tautiin – eivätkä tutkimustulokset osoita sitä, että ruokavaliolla voisi ehkäistä Parkinsonin tautia.
Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että monipuolinen ja terveellinen ruokavalio saattaa olla avuksi.
Parkinsonin taudin kolme pääoiretta ovat lepovapina, lihasjäykkyys ja liikkeiden hidastuminen.
Parkinsonin tauti
■ Parkinsonin tauti johtuu keskiaivojen mustatumakkeen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta.
■ Tämä johtaa välittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen.
■ Parkinsonin taudin syytä ei tiedetä varmasti.
■ Noin 20 prosentilla potilaista on Parkinsonin tautia sairastavia sukulaisia, mutta vain hyvin harvoin tauti on varsinaisesti periytyvä.